21. raskausviikko starttaa sillä, että käyn kirjastolla viimeistelemässä ja palauttamassa (!) kandityön. Tämän jälkeen vaihdan välittömästi hetkeksi vapaalle, ja suuntaan joenrantaan nauttimaan aurinkoisesta päivästä. Iltaa kohti alan kärsiä inhottavasta kylkikivusta, joka siirtyy myös selän puolelle ja säteilee lopulta vatsaankin. Pelottaa ja google laulaa, vaikka toivottavasti kyse on vain jostain lihasperäisestä, joka on seurausta "mahallaan" makoilusta auringossa.
Seuraavana päivänä on luvassa kypsäri. Päivä on myös Henen 26. syntymäpäivä. Oon illan ja yön jäljiltä ihan rikki, ja odotan vain neuvolan soittoajan alkamista. Kypsäri menee onneksi ihan omalla painollaan, vaikka jaksan juuri ja juuri kirjoittaa asiani paperille. Neuvolan tätikin kallistuu lihasperäisen kivun kannalle, eikä tarvetta lisätutkimuksille tässä kohtaa nähdä. Kotona mulle tuo mielenrauhaa myös doppler ja onneksi muutoinkin varsin vähäliikkeinen bebe liikuskelee kuitenkin.
Yliopistolounaan jälkeen suuntaan kotiin aikomuksenani piiloutua peiton alle, mutta vastoinkäymiset eivät päätykään vielä. Niki on Veeran avustamana saanut syötyä ihmisille tarkoitettuja vitamiineja! Onneksi saan nopeasti kiinni sekä koirista kaiken tietävän kälyni että eläinlääkärin, ja tilanne saadaan hallintaan. Iltasuunnitelmatkin pelastuvat, kun Niki saa hoitopaikan lähes naapurista, jossa pääsee parantelemaan oloaan krapulaisten ystävien seuraan. Me suunnataan ystäväpariskunnan kanssa Torreroon juhlistamaan Henen syntymäpäivää, mun kandityötä ja kiittämään ystäviämme aikaisemmista koiranhoitopalveluista.
Jossain kohtaa vähän myöhässä valmistuu päivänsankarin toiveita kunnioittaen valmistettu syntymäpäiväkakku. Apina kätkee sisäänsä suklaata, lisää suklaata, mokkapaloja ja vielä vähän suklaaata. Ihan kreisi överi, mutta kyllä maistui! Viikonloppuna elämä hymyilee taas, ja suunnataan ensimmäistä kertaa yhdessä salille. Raskaus on nyt virallisesti siinä pisteessä, että lähes kaikki mun omat treenit on täytynyt tiputtaa pois. Onneksi salilla käyminen sopii, vaikka olenkin siellä oman mukavuusalueeni ulkopuolella. Salitreeni tuntuu nyt kuitenkin oikein kivalta vaihtoehdolta, etenkin Henen kanssa kimpassa treenatessa. Ehditään tämän raskausviikon aikana salille vielä toistamiseenkin minkä lisäksi käyn pelaamassa sulista vielä viimeisiä kertoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti