THROWBACK: 16. RASKAUSVIIKKO

20.4.-26.4.2016

Alan vihdoin himoita oikeaa ruokaa! Tähän asti liha on ällöttänyt kaikissa muodoissa, ja oon himoinnut lähinnä mahdollisimman sokerisia ja/tai kirpeitä asioita. 

Toinen piristävä yllätys tulee mieheltäni, joka pääsee yllättämään mut täysin kauniilla kaulakorulla. Me juhlistimme 10 yhteistä vuotta tammikuun alkupuolella, joten lahjan saaminen näin huhtikuussa tulee hieman puun takaa.

Tämä raskausviikko kuluu hyvin vahvasti opintojen ja opiskelijaelämän parissa. Parasta vertaistukea tarjoaa opiskelijakaveri, jonka kanssa työstetään yhdessä meidän loputtomalta tuntuvaa projektia yhteistyössä erään järjestön kanssa. Samainen kaveri on kanssani myös samassa kandisemmaryhmässä, joten yhteisiä tuskasteluja riittää. Mua häiritsee, kun en osaa mainita vauvasta mitään tai edes päättää olisiko se sopivaa. Kalenterissa kuitenkin välkkyy neuvolamerkinnät ja mahakin alkaa olla melkoisen pyöreä. Bebe on myös The Reason sille, että kaiken epätoivon keskelläkin tiedän saavani kandini valmiiksi vielä tänä keväänä. 

Viikon aikana vietän loputtomia tunteja kirjastolla ja varmasti enemmän aikaa sen ryhmätyöhuoneissa kuin yhteensä aikaisemmin koko opintojeni aikana. Kokoonnumme aamuvarhaisella kuvaamaan puheviestinnän videoita ja jatkan myöhään iltapäivään opponoitavan kandityön parissa. Opponointi onneksi menee oikein mainiosti, ja parini on oikein otettu mun ylitarkastasta palautteesta ja pilkunviilauksesta.

Varsinaisen opiskelun parissa ahertamisen lisäksi valmistaudun pitkästä aikaa myös opiskelija tapahtumaan ompelemalla läjän uusia haalarimerkkejä paikoilleen. Tunnen myös suurta kiitollisuutta opiskelijahaalarikonseptille; onko raskausystävällisempää pukeutumiskonseptia olemassakaan?

Viikonloppuna juhlitaan hillitysti kaverin synttäreitä. Juhlat ovat siitä mielenkiintoiset, että ne ovat yhdistelmä etkoja ja iltapäiväkahveja. Ennen juhlia käydään ei-niin-hillitysti etsimässä päivänsankarille lahjaa, jollaiseksi muodostuu lopulta joukko kesäleluja, kuten twister ja katuliidut. Kotimatkalla eksyttiin.

Viikonloppuna käyn lenkillä. Raskausviikon loppua sävyttävät treenit ja kandiohjaajan tapaamiseen valmistautuminen. Loppuviikon merkityksellisimmät tapahtumat ovat kuvien perusteella se, että en mahdu enää toppahousuihini, mutta tuulihousut onneksi venyy; nainen parkissa ja joku meillä asuva nelijalkainen on taas yrittänyt myrkyttää itsensä.

THROWBACK: 15. RASKAUSVIIKKO

 13.4.-19.4.2016

Raskausviikko alkaa neuvolakäynnillä, jossa kuullaan vihdoin vauvan sydänäänet ensimmäistä kertaa. Käynnin jälkeen pyöräillään yliopistolle syömään spekuloiden vauvan sukupuolta. Syke kuulosti niin höyryjunalta, että Henekin alkaa vakuuttua mun poikaolosta. 

Iltapäivälle palataan neuvolalle perhevalmennukseen, aiheena parisuhde ja seksi. Asiasisältö on ihan ok, joskin tärkein anti taitaa olla miehille se, että seksi ei satuta vauvaa. Saadaan Henen kanssa aivan jäätävä hepulinaurukohtaus. Ei meitä seksijutut naurata, vaan kynään (!!) liittyvä letkautus. Kontekstissa pokan pettäminen on kuitenkin aivan erityisen n-o-l-o-a. Nippa nappa saadaan keräityä itsemme ilman, että kummankaan tarvitsee poistua tilasta. 

Kotimatkalla pysähdytään sporttibaariin aikeenamme nauttia överikori -lempinimen saanut annos, joka sisältää kaikkea mahdollista sormisyötävää. Se on kuitenkin mun valtaisaksi pettymyksekseni poistunut listalta. Tilaillaan listalta vähän kaikkea yksittäisinä annoksina, ja keskustellaan perhevalmennuksen innoittamana parisuhteemme plussista ja miinuksista.

Perjantaina juhlitaan ystävien tupaantuliaisia. Kaikki ovat superhuomaavaisia mun raskautta kohtaan, vähän jopa liiankin. Kiitän kauniisti jokaisesta istumapaikkatarjouksesta ja nautin niin hyvää alkoholitonta valkoviiniä, että on pakko tarkistaa sen alkoholipitoisuus. Pelaillaan aliasta. Bileet ovat kaikin puolin ihan mukavat, vaikka toisten humaltumisen seuraaminen saa toki välillä vähän pyörittelemään silmiä. Hene lähtee sankarillisesti saattamaan mut kotiin ja lenkittämään koirat ennen jatkoille suuntaamista. Lähtöä tehdessämme illan emäntä ja beben tuleva kummisetä innostuvat juttelemaan vauvalle paljon ja kaikkea; juttua riittää muun muassa oikeanlaisista nappiksista ja sopivasta jalkapallovalmentajasta.

Maanantaina alkaa se viikko, jolloin mun oli yhdessä vaiheessa tarkoitus palauttaa kandi. Sen sijaan puuhaan ryhmätöiden ja jumppien parissa sekä valmistaudun opponoimaan. Tämä viikko sinetöi sen, että en voi syksyllä aloittaa uudessa yliopistossa. Se tuntuu oudolta; ei hyvältä eikä pahalta. Tuntuu siltä, että kaikki on just nyt hyvin just näin.

15. raskausviikolla otetaan ensimmäiset mahakuvat. Niin jännää! Myös vaatetus on täysin mallia mama.

THROWBACK: 14. RASKAUSVIIKKO

 6.4.-12.4.2016

Tämän viikon alussa koittaa vihdoin odotettu nt-ultra, jossa kaikki on vallan mainiosti. Jännitän ultraa koko päivän eikä ruoka oikein maistu. Ultrassa koen tästä huonoa omatuntoa, kun nälkäinen bebe ei ole laisinkaan halukas yhteistyöhön. Ultrassa on mukana myös harjoittelija, ja ihmetellään kaikki vauvaa rauhassa ja pitkään. Vauva esittelee ylpeänä selkärankaansa, ja olen jo bongaavinani omia piirteitäni, mille Hene nauraa. Meitä naurattaa myös se, kuinka vauva vetäytyy kippuraan, kun häntä yritetään tönimällä saada kääntämään kylkeään. Minä ja Niki oltaisiin toimittu aivan samalla tavoin, kun Hene taas olisi vain kääntänyt kylkeään. Otsa-vatsa-teoria antaa tukea mun poikaololle. Illalla Hene julkistaa iloisen uutisen omassa Facebookissaan ja mä nautin tuplajumpasta.

Liikunnallisesti viikko on ihan superaktiivinen sisältäen peräti seitsemän treenikertaa. Perjantaina ja lauantaina pelataan sulista. Sunnuntaina jään yksin kotiin Henen suunnatessa opiskelijakavereidensa kanssa VVV-risteilylle. Vaadin tiukasti saada tuliaisia sekä itselleni että Bebelle. Hene on vastahakoinen asian suhteen, mutta niin vaan tuo maanantaina kotiin tullessaan mulle ihanan hajuveden ja bebelle maailman suloisimman Lundmyr of Swedenin Söpö-bodyn.

Tuliaisia valitsemassa oli ollut lopulta isompi seurue, ja olivat kuulemma haistelleet kaikki potentiaaliset tuliashajuvedet. Arvostan!

Tällä viikolla olen tuntevinani myös ensimmäisiä liikkeitä. Masussa kuplii silloin, kun makoilen mahallani joko sohvalla läppärin äärellä tai iltaisin sängyssä kirjaa lukien.

THROWBACK: 13. RASKAUSVIIKKO

30.3.-5.4.2016

13. raskausviikon alkaessa olen edelleen kipeänä, joten lomailu jatkuu vielä pääsiäispyhien loputtuakin. Saan suostuteltua Henen söpöstelykuviin, joilla julistetaan raskausuutinen somessa aprillipäivänä. Voi kyllä, mulla oli pokkaa. Olin näiden kuvien ottamishetkellä to-del-la väsynyt. Olin itseasiassa ehtinyt jo vaihtaa vaatteetkin verkkareihin ennen kuin muistin koko kuvan. Onneksi nämä tuli kuitenkin otettua, sillä aikamoinen onnihan näistä paistaa läpi meistä tulevista vanhemmista.

Vähän tietysti kuumottaa paljastaa salaisuus kaikille jo ennen ensimmäistä virallista ultraa. Neuvolassa on kuitenkin ultrattu jo kahdesti, joten uskallan ottaa riskin. En vain malta olla käyttämättä luultavasti vain kerran elämässä vastaantulevaa mahdollisuutta testata ystävien huumoria. Yllättävän vähän uutinen sai kommentteja. Läheisimmille uutinen oli luonnollisesti kerrottu jo aiemmin henkilökohtaisesti, ja spekuloijat pysyivät hiljaisina - heistä kuuli vasta, kun pila oli paljastunut todeksi.

Veera sai pääsiäisenä mummilta uuden pedin, jonka Niki luonnollisesti omi. Kaikesta päätellen Niki omi samalla viikolla myös yhden mun kynttilöistäni. Näistä lukuisista koirakuvista huomaa sen, että kotona tuli makoiltua ehkä hetki liikaa tällä viikolla.

Raskausviikon edetessä olo alkaa kohentua sopivasti viikonloppuna. Vietetään treffi-iltaa dinerin avajaisissa. Tämän paikan omistaja on myynyt monet kesät grilliruokaa torilla, ja valmistaa kuulemma vaatimattomasti parhaat burgerit. Niitä en omien ruokarajoitteideni vuoksi pääse vieläkään maistamaan, mutta onneksi listalta löytyy annos wingsejä, eikä kana ällötä mua juuri tänä iltana. Harmikseni annoksen myyjä ei osaa kertoa tarkemmin sinihomejuustodipistä, joten joudun karsimaan sen lautaseltani.

Viikonlopun jälkeen olo on jo niin bueno, että pääsen aloittamaan uuden viikon vahvasti treenien parissa. Sairastelun aikana kerättyjä kaloreita palaa heti alkuviikosta bodyfitin, tehocircuitin ja sulkapallon parissa.

Kirpparilta löytyy maailman suloisin pieni potkupuku, johon liittyy oma inside-vitsi. Raskausviikon loppua kohden jännitys pian koittavaa nt-ultraa kohtaan kasvaa. Asiaa ei auta ollenkaan se, että meidän odotusryhmään suorastaan tulvii huonoja uutisia.