Pitkästä aikaa olisi luvassa kurkkaus meidän päivään. Edellisen kerran oon kirjoitellut meidän maanantaista helmikuussa, jolloin Jooa oli noin neljän ja puolen kuukauden ikäinen. Seuraavan kerran mun oli tarkoitus postata aiheesta heti perään maaliskuun lopulla, mutta se vähän jäi. Eilen kuvasin meidän päivän yksitoistakuisen kanssa, mutta sitä ennen kurkataan millaista elo olikaan maaliskuun lopulla puolivuotiaan pojan palleroisen kanssa.
Heräillään seitsemän pintaan. Pesujen, pukemisten ja muiden aamuhommien jälkeen ollaan aamupuurolla kello 07.40.
Ollaan edellisenä päivänä käyty Citymarketin mammuttimarkkinoilla, joista mukaan tarttui riehakas kimppu tulppaaneja ja pussillinen tuoreita yrttejä. Toisen maljakon kukat sain Heneltä naistenpäivänä, eli ne on säilyneet mun hoivassani aivan ennätysmäisen kauan. Näitä olisi tänään tarkoitus asetella hieman nätimmin, kun eilen en ehtinyt.
Kahdeksalta palataan makuuhuoneeseen pötköttelemään ja hörppäämään vähän maitoa. Samalla vaihdan pois omista yövaatteista.
Puoli yhdeksän maissa palataan keittiöön siivoamaan aamiaselta jäänyt sotku. Jooa ei yllättäen viihdy muualla kuin sylissä. Sellainen äidin pikku apuri hän on.
08.45 Saan vauvan laskettua leikkimatolle ihmettelemään. Päiväuniaika alkaa olla jo lähellä. Pojan köllötellessä kaivelen kaapista lämmintä päälle meille molemmille, sillä ulkona on edelleen talvi.
Yllätys! Hän herää jo 9.45. Tämä ei lupaa hyvää, vaikka vielä hymyilyttääkin.
Maitoa nassuun, vaipanvaihto ja lattialle ihmettelemään, kun äiti meikkaa. Päätän piristää päivääni huulipunalla.
Kello 11.10 istuudutaan pöydän ääreen lounaalle. Jooalle kesäkurpitsaa, porkkanaa ja kurkkua, äidille smoothie. Jooa pelkää jostain syystä blenderin ääntä, jota opetellaan sietämään varovaisesti äidin sylistä käsin. Tää on sikäli outo pelko, että meidän kovaääninen dyson on ihan fine. Vauvat. Nikillekin kelpaisi lounas, mutta Jooa ei ole edelleenkään täysin vakuuttunut kiinteiden syömisestä.
Koska aamupäikkäreiltä tosiaan herättiin poikkeuksellisen aikaisin, kutsuu uni jo pian lounaan jälkeen. Kello kaksitoista poika nukahtaa. Näiden unien aikana luen tenttiin ja pumppaan maitoa pakkaseen.
13.20 mulla on jälleen vasta herännyt vauvapaketti avattavana. Veerakin heräilee päiväuniltaan. Maitoa, leikkiä ja vihdoin ne kukat ja yrtit omille paikoilleen.
Kahden maissa Jooa saa välipalaksi hedelmää ja astianpesukone on valmis tyhjennettäväksi.
14.30 Jooa pötköttelee leikkimatolla sillä välin, kun mä opettelen käyttöohjeesta, kuinka lapsen saa Manducassa sivulle. Aika pian mulla on innokas oppilas, jonka kanssa saadaan homma onnistumaan. Lähetetään Whatsappissa kuva myös A-tädille ja tullaan siihen tulokseen, että oikein meni. Jooa on viimeaikoina alkanut ulkoillessa hermostua siihen, että ei näe Manducasta hyvin. Sivulla kantaminen tarjoaa lapselle paremmat näkymät.
Kolmelta lähdetään lenkille. Ensin pakataan pieni vauvakoira, sitten iso koira, ja lopulta äitikin. Yritän saada kuvia meidän lähtemisestä, mutta vastavalo ja muuten huono valo tekee hommasta aika mahdotonta. Sen verran on kevättä jo ilmassa, että laitetaan molemmille plehat silmille!
15.20 kuvaillaan selfietä metsässä Veeran juostessa kepin perässä. Jooa on hulvaton huudellessaan aina omaa mölinäänsä, kun mä kutsun Veeraa.
15.50 ollaan saavuttu läheiseen kahvilaan. Tultiin ihan vaan, koska voitiin. Ollaan siitä ikävässä vaiheessa, että Jooa on vielä ihan vähän turhan pieni niitä paikkoja varten, joissa kohtaisi muita lapsia vanhempineen. Kotona olokin alkaa kuitenkin jo tylsyttää. Ihan joka päivä ei voida kierrellä kauppoja ja kirjastojakaan, joten tänään tultiin kahvilaan ihmettelemään muita ihmisiä. Parasta tässä on tietenkin se, että äiti saa kahvia ja croissantin. Jooa natustaa riisikakkua sen, minkä ihmettelyltään malttaa.
16.20 pysähdytään vielä hetkeksi kotipihalle keinumaan. Kerron Jooalle mitä kaikkea pihalla voidaan tehdä kunhan lumet sulavat. Poistuessamme huomaan, että hiekkalaatikon reuna pilkottaa lumen alta. Olin ihan unohtanut hiekkalaatikon ja sen mukanaan tuomat leikit!
16.40 Ollaan saatu kuoriuduttua vaatteista ja otetaan hölmöjä kuvia samalla, kun odotetaan isiä kotiin.
16.50 isi on kotona! Äidille päivällistä ja pojille omaa aikaa.
17.20 aletaan valmistautua iltahommiin. Olen lähdössä jumppaan, jota varten kerään kaiken valmiiksi, jotta mun ei tarvitse kolistella makuuhuoneessa enää Jooan mentyä nukkumaan.
17.45 iltapalapöydässä. Tätä ennen on hoidettu tietysti iltapesut ja vaipanvaihdot. Iltapalana porkkanaisia puurorieskoja, joiden koostumukseen en ole laisinkaan tyytyväinen. Pojalle maistuu kuitenkin ihan siinä missä muukin kiinteä ruoka, eli vähänlaisesti.
18.00 pötkötellään jo makuuhuoneessa. Imetän Jooaa meidän sängyssä, jonne hän nukahtaa.
On kyllä aika hauska palata muistelemaan päivää lähes puolen vuoden takaa. Nämä olikin ihan viimeisiä päiviä, kun Jooa oli tyytymätön möllöttäjä, joka viihtyi lähinnä äidin sylissä.
