THROWBACK: 31. RASKAUSVIIKKO

3.8.-9.8.2016

Heti keskiviikkoaamuna saan uuden raskausviikon alkajaisiksi neuvolasta huolestuneen puhelun. Terveydenhoitaja on kuunnellut neuvolalääkärin sanelun ja on tilanteesta huolissaan. Lääkärin raportoima "ihan hyvä" tilanne tarkoittaakin, että kohdunkaulaa on jäljellä 2 cm eikä hän mainitse kohdunsuun tilannetta laisinkaan. Saan käskyn ottaa todella rauhallisesti ja olla herkästi yhteydessä neuvolaan. Olisin myös päässyt heti ultraan tarkistamaan tilanteen, mutta yhdessä tuumin päätetään malttaa odottaa ensiviikolle jo sovittuun neuvola-aikaan. Samalla saan selvyyden lääkärin lähettämään epäselvään tekstiviestiin. 

Varaan ajan laboratoriokokeisiin, käyn varoivaisesti salilla ja mustikassa. Torstaina on labra-aika, mikä lukeutuu ehdottomasti raskausajan kiusallisimpiin tilanteisiin. Kaiken varmuuden vuoksi musta otetaan kaikki mahdolliset testit - sukupuolitaudit mukaan lukien - jotta voidaan sulkea kaikki mahdolliset ennenaikaisten supistusten aiheuttajat pois. Ei herkkua varmasti muutenkaan, mutta näin tukevasti raskaana ollessa erityisen kiusallista. Selkä alkaa juilia mustikan poimimisen seurauksena, joten muuten päivä kuluu lepäillen.

Perjantaina koittaa kauan odotettu ja jännitetty lähtö ystävien kanssa mökille. Tätä on suunniteltu jo kauan, mutta ei voitu täysin sitoutua tähän ennen neuvolalääkäriä ja muutenkin tietoa siitä, miten raskaus juuri tänä viikonloppuna sujuu. Selkä on kipeä, mutta muuten vointini on hyvä, joten uskalletaan lähteä ajamaan Pihtiputaalle. Epäilen ärsyttäneeni vanhan välilevyn pullistuman, mutta järkeilen, että yhtä kipeä selkä on maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Soitan vielä ennen lähtöä neuvolasta ohjeita lääkitykseen, ja yllätyksekseni sekä kylmägeeli että tarvittaessa mobilat ovat sallittuja. Buranaakin saisi vastaavilla viikoilla vielä syödä, jos ei olisi ennenaikaisuuden riskiä. Harmikseni saan myös uintikiellon, koska kohdunsuun tilanteesta ei ole täyttä varmuutta. Muuten uinti olisi ollut suositeltu hoitomuoto selkävaivojen helpottamiseksi.

Matkalla mökille selkä kipeytyy todella, joten pysähdytään jo matkalla ostamaan kylmägeeliä. Matkalla sataa, mutta perillä iloksemme paistaa aurinko. Grillaillaan ja saunotaan ja seuraan vierestä muiden uimista. Koirat on aivan onnesta soikeina saadessaan ihmetellä tonttia ja vettä vapaina. 

Lauantaina olen jo aamusta paljon eilistä kipeämpi. Nukumme mökin yläkerrassa, joka ei ulkohuussin ohella ole hyvä yhdistelmä selkäkivun kanssa. Hene hakee apteekista vielä sitä Mobilatia ja kysyy pippurilaastareita, mutta niitä ei kuulemma suositella raskaanaoleville. Mobilatin avulla pääsen jopa mustikkaan. Saunotaan, syödään hyvin ja herkutellaan mustikkapiirakalla. Selkäkipu tekee kuitenkin mun olosta tosi kurjan, ja ison osan ajasta vietän sängyllä makoillen ja mökiltä löytyviä vanhoja aikakauslehtiä selaillen.

Sunnuntaina olen niin kipeä edelleen, että päätetään lähteä kotiin päivää suunniteltua aikaisemmin. Vietetään päivä vielä mökillä kalastellen ja grillaillen. Illan suussa pakataan auto, koska en vain kestä ajatusta siitä, että herään vielä yhtenäkin aamuna muualla kuin kotona. Kotona nautin juoksevasta vedestä suihkussa ja kokeilen niitä apteekin tädin kieltämiä pippurilaastareita. Ne toimii! Olo helpottaa lähes välittömästi. Päätän, että en koskaan matkusta minnekään ilman niitä matkalaukussa. On myös ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan. Hene nielee hyvin pettymyksensä keskeytyneestä lomasta, ja kyllä muakin tietysti harmittaa hänen puolestaan. 

Uuden viikon alkaessa olo on jo todella mainio, vaikka liikkuminen on vielä aika tuskaista. Lepäilen nyt sitten oikein urakalla.