6.4.-12.4.2016
Tämän viikon alussa koittaa vihdoin odotettu nt-ultra, jossa kaikki on vallan mainiosti. Jännitän ultraa koko päivän eikä ruoka oikein maistu. Ultrassa koen tästä huonoa omatuntoa, kun nälkäinen bebe ei ole laisinkaan halukas yhteistyöhön. Ultrassa on mukana myös harjoittelija, ja ihmetellään kaikki vauvaa rauhassa ja pitkään. Vauva esittelee ylpeänä selkärankaansa, ja olen jo bongaavinani omia piirteitäni, mille Hene nauraa. Meitä naurattaa myös se, kuinka vauva vetäytyy kippuraan, kun häntä yritetään tönimällä saada kääntämään kylkeään. Minä ja Niki oltaisiin toimittu aivan samalla tavoin, kun Hene taas olisi vain kääntänyt kylkeään. Otsa-vatsa-teoria antaa tukea mun poikaololle. Illalla Hene julkistaa iloisen uutisen omassa Facebookissaan ja mä nautin tuplajumpasta.
Liikunnallisesti viikko on ihan superaktiivinen sisältäen peräti seitsemän treenikertaa. Perjantaina ja lauantaina pelataan sulista. Sunnuntaina jään yksin kotiin Henen suunnatessa opiskelijakavereidensa kanssa VVV-risteilylle. Vaadin tiukasti saada tuliaisia sekä itselleni että Bebelle. Hene on vastahakoinen asian suhteen, mutta niin vaan tuo maanantaina kotiin tullessaan mulle ihanan hajuveden ja bebelle maailman suloisimman Lundmyr of Swedenin Söpö-bodyn.
Tuliaisia valitsemassa oli ollut lopulta isompi seurue, ja olivat kuulemma haistelleet kaikki potentiaaliset tuliashajuvedet. Arvostan!
Tällä viikolla olen tuntevinani myös ensimmäisiä liikkeitä. Masussa kuplii silloin, kun makoilen mahallani joko sohvalla läppärin äärellä tai iltaisin sängyssä kirjaa lukien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti