Terkut tienpäältä! Meidän poppoo istuu just nyt autossa matkalla Tampereelle. Kaikki viikolle asettamani toiveet eivät siis käyneet toteen. Vaan kuinkas niille sitten kävi?
Myös mun harjoitteluun palaaminen sujui oikein hyvin. Onni on aivan ihana ja ymmärtävä työyhteisö, jossa on päivittäin kyselty lapsen vointia eikä sivulauseessakaan kritisoitu poissaoloja. Presentaatiokin meni oikein mainiosti ja sain siitä kehuja myös oman tiimin ulkopuolelta, mikä tuntui erityisen hyvältä. Itse esiintyminenkin sujui paremmin kuin edes odotin. Jännitin oikeastaan vain ne viimeiset viisi minuuttia ennen omaa vuoroa.
Unohdin tosin toivoa, että itse pysyisin terveenä. Heti pojan parannuttua alkoi omassa kurkussa kasvaa kaktusviljelmä. Lepo, c-vitamiini ja sinkkikuuri sekä sinappikylpy ja -laastarit ovat luojan kiitos kuitenkin toimineet hyvänä ensiapuna, ja nyt tuntuu, että flunssa on mahdollista välttää kokonaan. Treenit tämän vuoksi jää tältä viikolta minimiin, mikä harmittaa. Ainiin, ei pidä unohtaa jäätelöä flunssalääkkeeenä. Sitä on tullut nautittua myös muutamana iltana iltapalana. Tosi hyvä vaihtokauppa varmasti treenitauon kanssa. Onneksi unohdin käydä tänään aamulla vaa'alla, joten olen autuaan tietämätön aikaansaadusta vahingosta.
Ulkoilemaan en ole pojan kanssa ehtinyt. Viikonlopulle on luvattu vesisadetta, mikä ei ihan ole se, mitä vesileikeillä tarkoitin. Pakkasin optimistina kuitenkin kumisaappaiden kaveriksi myös saippuakuplat, toivottavasti päästään serkusten kanssa ulos leikkimään!
Tämän viikon neuvola-aika peruutettiin neuvolan toimesta. Tästä ns. kelaneuvolasta on muodostunut sellainen epäonnenneuvola, että vähäsen jo naurattaa. Alkuperäinen aika olisi ollut jo 14.3., mutta se piti joko vaihtaa sijaiselle tai toiselle päivälle. Valitsin silloin toisen päivän, koska mielelläni käyn omalla terveydenhoitajallani. Muutaman päivän kuluttua sainkin harjoittelupaikan, ja pian selvisi, että uusi neuvola-aika on juuri tämän viikon koulutuspäivien kanssa päällekkäin. Eipä siinä, taas siirrettiin aikaa muutamalla päivällä. Torstaiaamuna puhelin soi kesken työmatkan, ja neuvolan puhelinpalvelu kertoi sijaisen sairastuneen. Ei taas auttanut kuin valita uusi aika, jonka sain ilokseni omalle terveydenhoitajalle ja vielä iltapäiväksi niin, että päästään paikalle koko perheen voimin. Mua nauratti puhelimessa, kun ajanvaraaja vielä iloisesti kertoi, että tämän kelaneuvolan voi ihan hyvin hoitaa vielä 23. raskausviikolla. Hah haa, ensi viikko on jo 25. raskausviikko, mutta voi sen varmasti silloinkin vielä hoitaa.
Ruokaa en ole laittanut ollenkaan tällä viikolla, joten sen suhteen ei ole tapahtunut sen enempää onnistumisia kuin epäonnistumisiakaan. Kaksi päivää nautin hotelli Presidentin antimista aamiaisella, lounaalla ja iltapäiväkahvilla. Uskokaa kun sanon, että kyllä kelpasi! Jälkiruokana tarjoillut macaroonsit tekivät erityisen onnelliseksi.
Terveenä pysymistä odotan hieman kauhulla, sillä Hene kertoi ystävällisesti aivan viime tipassa, että Tampereen päässä on sairastettu vatsatauti vain viikko sitten. Rukoillaan, että se on oikeasti täysin selätetty eikä saada tartuntaa. Lievään hysteriaan näissä asioissa taipuvaisena olisin ollut valmis perumaan koko reissun. Olen kuitenkin yksin hysteriani kanssa, joten mennään nyt kokeilemaan onneamme.
Sellaista meidän viikkoon. Miten sun viikko sujui?
Aurinkoista viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti