Jälleen on edellisestä postauksesta ehtinyt vierähtää tovi jos toinenkin. Tässä välissä on ehditty opiskella ahkerasti ja tasapainona lomailla vailla huolen häivää. Vietimme liki kuukauden päivät poissa kotoa, ja niistä retkistä tulen toivottavasti kertomaan myöhemmin lisää. Toivottavasti, koska aika tuntuu katoavan päivistä aivan varkain, eikä sitä tahdo liietä etenkään rauhassa koneen ääressä naputteluun. Sormet ristiin, että tuleviin päiviin ilmaantuu lisää tällaisia hetkiä.
Päivä kotiinpaluumme jälkeen vierailimme Sinkkolan kotieläinpihalla, mistä nämä kuvat on otettu. Samalla treffasimme ystäväämme, joka oli puolestaan poistumassa Joensuusta toviksi. Ihanaa, että onnistuttiin kaikkien reissujen ja menojen keskellä nappaamaan hetki helteisestä iltapäivästä kuulumisten vaihtamiseen. Ystävämme vielä sattumalta asuu aivan kotieläinpihan kupeessa, minkä ansiosta pääsimme samalla reissulla nauttimaan hänen luokseen kahvista ja suussa sulavasta porkkanakakusta.
Sinkkolan kotieläinpihalta löytyy nimensä mukaisesti kotieläimiä ihmeteltäväksi. Helteinen päivä ei ole aivan paras valinta vierailuun, sillä silloin eläimet saattavat vetäytyä varjoihin kuumuutta karkuun. Pikkuiset kilit olivat ainoita, joita saatiin ihastella ihan kosketus etäisyydeltä. Kukko ja kanat näyttäytyivät myös, mutta lehmät, puput ja possut pysyivät suojassa paahteelta. Lampaitakin tilalta löytyy, mutta me onnistuttiin jotenkin vahingossa ohittamaan tämä aitaus. Eläinten ihmettelyn lisäksi kurkistettiin tyhjillään olevaan navettaan sekä sen ylisiltä löytyvää pientä näyttelyä. Jooa ei vielä ehkä ihan hirveästi eläimistä ymmärtänyt, mutta nautti ainakin uusista maisemista ja ulkona olemisesta. Vaikka paikka oli meidän aikuistenkin mieleen, ei sinne kannata varata tuhottomasti aikaa. Meidän vierailu kesti varmaan vajaan tunnin, kauemmin oltaisiin tosin viihdytty jos eläimet olisivat olleet virkeämmällä tuulella. Aiotaan kyllä ehdottomasti vierailla täällä toistekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti