TÄLLÄ VIIKOLLA (ELI VIIME VIIKOLLA)

Tällä viikolla meidänkin perheessä on vihdoin palattu arkeen joululomalta. Olin laittamassa miestä töihin jo viikko sitten maanantaina, mutta ei se suostunut lähtemään. Tällä viikolla ollaan kaikki palattu normaalisti töiden, opiskelujen ja päiväkodin pariin - leikkipuistoja ja kaupassäkäyntejä unohtamatta.

Maanantaina käveltiin Jooan kanssa heti aamupäivästä pitkästä aikaa Viherpuistoon leikkimään. Ei olla vierailtu siellä sitten päiväkodin alettua marraskuussa, kun viikot on tuntuneet täyttyvän menosta niin helposti ilmankin. Maanantain ohjattuna toimintana oli lumimaalausta. Maalaamisen lisäksi Jooa viihtyi vanhassa lempileikissään eli irrotti ja uudelleen kiinnitti perävaunua kolmipyörään. Kotimatkalla käytiin ostamassa kevään, tai ainakin vuoden, ensimmäiset tulppaanit. Ostettiin samalla kimppu myös ystävälleni, jonka luokse oltiin seuraavana aamuna menossa kyläilemään.

Tiistaina tosiaan pakkasin heti aamusta pojan autoon ja ajettiin vajaa tunti ystäväni ja tämän pojan luokse leikkimään. Yön aikana oli satanut taas lunta niin, että tuli jälleen ikävä katoksellista autopaikkaa. Ihan uskomaton tuuri muuten, että olen saanut tänä talvena kolmesti kaivaa auton lumen alta, ja kaksi näistä kerroista on ollut aamuja, jolloin ollaan oltu lähdössä tämän ystävän luokse. 

Perillä pojat leikkivät innoissaan kaikilla mahdollisilla leluilla. Parasta hupia oli ajella uuden talon tilavassa alakerrassa peräkkäin potkuautoilla. Jooa oli edellisestä päivästä asti odottanut saavansa viedä ystävälleni ostetut kukat. Viime hetkellä jännitys tai innostus kuitenkin vei voiton, ja nätisti ojentamisen sijaan Jooa suorastaan heitti ystävääni kimpulla.

Keskiviikkona päätin öisestä lumipyrystä huolimatta pitäytyä suunnitelmassani kävellä muutaman kilometrin lenkki pidemmälle leikkipuistoon, josta Jooa tykkää kovasti. Matkalla nähtiin hinausauto ja poliisiauto, mitä jäätiin ihmettelemään toviksi. Iloitsin taas meidän täydellisesti onnistuneesta vaunu/ratasvalinnasta, sillä Briot kulkivat vaivattomasti auraamattomillakin teillä ja suojateiden reunoille kertyneiden lumivallien yli. Lenkin jälkeen käytiin yhdessä Jooan kanssa kaivamassa auto esiin lumen alta, sillä mun oli ajettava työpaikalle hakemaan sinne edellisenä iltana unohtunut kauppakassi. Niin tyypillistä: kiiruhdin ostoksille ennen työvuoron alkua, että ei tarvitsisi seuraavana päivänä käyttää siihen arvokasta aikaa. Jooa oli päiväkodissa puolikkaan päivän, jonka ajan mä siis suhasin edes takaisin kehällä ja vähän opiskelinkin. Päivän aikana sain myös haastattelukutsun yhteen harjoittelupaikkaan, jonne olin hakenut loppuvuodesta.

Torstaina Jooa oli päiväkodissa kokonaisen päivän eli seitsemän tuntia. Mä opiskelin tämän ajan kotosalla. Hene tuli tavallista aikaisemmin töistä kotiin vesikatkon vuoksi ja pääsi näin hakemaan Jooan päiväkodista. Poikien kotiuduttua syötiin yhdessä päivällistä ja lähdin vielä muutamaksi tunniksi kirjastolle lukemaan. Pojat tulivat hakemaan mua seiskalta, ja käytiin yhdessä vielä reipas iltakävely ja pieni kauppareissu.

Perjantaina Jooalla oli viikon toinen kokonainen päiväkotipäivä. Opiskelu- ja työpäivän päätteeksi käytiin Henen kanssa yhdessä hakemassa poika, ja lähdettiin suoraan päiväkodilta kävelylle. Käytiin uudessa leikkipuistossa ja luistelukenttää ihmettelemässä sekä jälleen kaupassa. Kotona onneksi odotti valmis ruoka ja illalla vielä saunavuoro.

Lauantaina pojat ulkoilivat aamupäivällä kahdestaan mun opiskellessa kotona. Lounaan ja päiväunien jälkeen hypättiin junaan ja mentiin tutustumaan Oodiin. Hene oli odottanut tätä jo avajaisista saakka, ja hieno paikkahan se oli kaikin puolin. Ihmisiä riitti ja puheensorina oli koko ajan sellainen, että ei kyllä tuntunut siltä kuin olisi ollut kirjastossa. Lapsille löytyi kolmannesta kerroksesta mukava leikkipaikka ja sen vieressä vielä satuhuone. Nimettiin se Henen kanssa päänsärky- tai epilepsia huoneeksi, sillä huoneen valaistuksen sai vaihdettua kaikkiin sateenkaaren väreihin, ja tätähän lapset tekivät innoissaan vuorotellen.

Sunnuntaina käytiin koko perheen voimin leikkipuistossa ulkoilemassa aamupäivällä. Juuri ennen päiväunia saatiin Jooan kummisetä kylään. Päiväuniaika käytettiin aikuisten kesken pelaamiseen ja mä aloitin tämän postauksen kirjoittamisen. Jooan herättyä myös hän pääsi pelaamaan ensimmäistä lautapeliään. Päivälliseksi tehtiin pizzaa. Illasta päätettiin lähteä vielä pitkälle kävelylle ja käydä samalla leikkipuistossa ja kaupassa - taas.

Tällä viikolla tosiaan toistuu kävelyt ja kauppareissut tavallista useammin. Sain joulupukilta toivomani aktiivisuusrannekkeen. Tämän myötä ollaan molemmat innostuttu seuraamaan päivän aikana kertyviä askelia ja tavoittelemaan viisi numeroista lukua jokapäivä. Sattumalta ei tällä viikolla tehty meidän perinteistä yhtä isoa kauppareissua hypermarkettiin, joten ollaan nyt sitten ravattu vuorotellen tutustumassa kaikkiin pieniin lähikauppoihin ja tekemässä milloin mitäkin pieniä ostoksia.

Postaus oli alunperin otsikolla tällä viikolla, ja ehdin sen julkaisua jo ig:ssäkin mainostaa. Ei pitäisi  nuolaista ennen kuin tipahtaa. Eilen iso osa mun päivästä meni Picasan kanssa tuskailuun ja korvaavan kuvanmuokkausohjelman etsimiseen. En löytänyt sellaista, joten puolet kuvista on nyt suoraan puhelimesta. Kertokaa millä korvata Picasa? En halua ladata kuvia mihinkään pilveen tmv. ja haluan muokata kuvia kansioittain.