lauantai 2. helmikuuta 2019

TAMMIKUU - VUODEN PISIN KUUKAUSI

Vihdoin on helmikuu! Ja aivan kuin palkintona tammikuusta selviytymisestä, se saadaan aloittaa viikonlopulla. Tammikuu tuntui paljon pidemmältä, kuin 31 päivää tavallisesti. Viikot kyllä vilisivät silmissä, mutta tammikuu tuntui silti vain jatkuvan ja jatkuvan. Miten se on edes mahdollista?

Mitä kaikkea meidän tammikuuhun sisältyi?

Tammikuu alkoi tosi skarpisti, kun heti ensimmäisenä päivänä palasin joululomalta sekä treenien että töiden pariin. Vain yhdeksi päiväksi tosin, sillä seuraavana päivänä kirjauduttiin Henen kanssa hotelliin pienelle rakkauslomalle vuosipäivän kunniaksi. Tästä on tulossa vielä oma postaus.

Toinen tammikuuta oli meille erittäin odotettu päivä toisestakin syystä. Silloin oli vihdoin nt-ultran vuoro. Masussa jumppaili oikein reipas ja hienosti kasvava pieni vauva. Meidän perhe tulee siis kasvamaan kesällä yhdellä pienellä tyypillä, eikä voitaisi olla onnellisempia!

Iloisten uutisten vastapainona käytettiin autoa jälleen huollossa. Heti kuun alussa löydettiin myös uudet tuolit meidän ruokapöydän ympärille, joten koko kuukautena ei sen koommin tarvinnutkaan miettiä mitä ostelisi - ei mitään. 
Kuukauden aikana opinnot saivat aikaan niin tuskan hikeä kuin onnen kyyneleitä. Ehdin jo vakuuttua, että en millään voi valmistua ennen vauvan syntymää ja laadin jo oikein toimivan kakkos suunnitelman. Pyysin myös töistä vähän enemmän vuoroja. Vielä saman viikon aikana sain kuitenkin soiton yhdestä potentiaalisesta harjoittelupaikasta. Jäätävän stressin ja valmistautumisen jälkeen koitti haastattelu, jota seurasi tammikuun pisin viikonloppu. Seuraavana maanantaina Jooaa päiväunille nukuttaessa puhelin vihdoin soi, ja sain parhaat uutiset. Päiväunet jäikin siltä päivältä väliin.

Kuukauden huonoimpana työntekijänä ilmoitinkin sitten heti pari viikkoa lisävuorojen pyytämisen jälkeen, että tuleviin työvuorolistoihin ei tarvitsekaan laittaa ollenkaan vuoroja. Samassa keskustelussa kerroin myös jääväni kesällä äitiyslomalle.

Näiden muutosten johdosta käyn kahdesti juttelemassa päiväkodin johtajan kanssa ja kuukauden viimeisinä päivinä allekirjoitetaan uusi hoitosopimus. Jooa aloittaa helmikuun lopulla kokopäiväisenä. Tätä arkea onneksi jatkuu maksimissaan vain kolme kuukautta, jonka jälkeen jäädään koko perhe lomalle. Henellä alkaa pitkä kesäloma ja mulla äitiysloma, jonka ansiosta Jooa jää jossain kohtaa päivähoidosta kokonaan pois.
Tammikuussa ollaan asioitu runsaasti terveydenhuollossa ja apteekissa. Ensin koitti toinen neuvola, jossa kaikki oli oikein mallillaan. Seuraavaksi Jooa sai yllättäen kuukausien odotuksien jälkeen peruutusajan Kirurgisen sairaalan nenä-, kurkku- ja korvalääkärille ja käynnin päätteeksi paikan leikkausjonossa. Jonon piti olla neljä kuukautta, mutta vain kaksi viikkoa myöhemmin saatiin tietoomme leikkausaika, joka koittaa jo helmikuussa. Tammikuussa ollaan myös sairauslomailtu koko perhe flunssan vuoksi. Toivottavasti saadaan viettää helmikuu terveemmissä merkeissä, ja ennen muuta leikkaus hoidettua sovittuna aikana.

Tammikuun aikana meillä ovat kyläilleet Jooan kummisetä, mummi, mormor ja pappa sekä serkkutytöt vanhempineen. Me puolestaan ollaan vierailtu Jooan serkun ja isonvanhempien luona sekä piipahdettu pitkästä aikaa Viherpuistossa leikkimässä. 

Kuukauden aikana ehdittiin leipoa lettuja, laskiaispullia, kauraleipää ja gluteenittomia sämpylöitä. Jooa on keittiössä mitä mainioin apulaiskokki. Ja isin opettamana erittäin innokas maistamaan kaikkea!
Kuukauden aikana ostetaan useampi kimppu tulppaaneja omaan kotiin ja viedään  niitä myös tuliaisina ystäväni luokse. Talven päättyminen alkaa kutkuttaa pikku hiljaa jo jokaisen mieltä. Jooa kysyy monta kertaa voidaanko mennä kesään? Hän odottaa kovasti isoveljeksi tuloa ja pyöräilemään pääsemistä.

Kuka muu odottaa jo malttamattomana kevättä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti