Tänään vietetään meidän neljättä hääpäivää. Sanottiin toisillemme tahdon 7.6.2014 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa meidän 101. kuukausipäivänä. Seurustelemaan alettiin tammikuussa 2006, kihlauduttiin heinäkuussa 2007, muutettiin yhteen marraskuussa 2008 ja häät oli tosiaan heti perään kesäkuussa 2014. Merkittävää on mainita myös meidän ihanan esikoispojan syntymä syyskuussa 2016.
Hääpäivät meillä on aina jääneet juhlimatta, ja niin on tänäkin vuonna. Paperihääpäivän nurkilla mulla oli edessä sivuainevalintakoe ja meillä oli ystäviä kylässä. Pumpulihääpäivänä olin raskaana ja käytiin hoitamassa vakuutusasioita. Vuosi sitten nahkahääpäivänä elettiin vauva-arkea. Sain kukkia ja kauniin korun, ja illalla vauvan nukkuessa syötiin kiinalaista kotisohvalla. Tänään toivoteltiin hyvää hääpäivää toisillemme heti 6.30 taaperon herättyä. Hene jäi nukkumaan ja mä tulin keittämään kahvia ja puuroa. Päivään on tähän mennessä mahtunut hammaslääkäri, kirjastokäynti taaperon kanssa, kaupungilla asioimista ja kampuskirjastolla opiskelemista. Nyt Hene on töissä ja mä nautin mun hetken rauhasta ennen kuin taapero herää päiväuniltaan. Katsotaan, jos illalla jaksetaan tehdä jotain. Onhan meillä kokonaiset 60 minuuttia siitä, kun lapsi nukahtaa siihen, että on pakko itsekin kömpiä nukkumaan.
Kiitollinen olen tänäänkin siitä, että eletään pitkässä ja onnellisessa liitossa. Siitäkin huolimatta, että arki on välillä todella kaukana glamuurista. Ja vielähän me ehditään juhlia. Tuntuu ihan uskomattomalta, että ensi vuonna vietetään jo viidettä hääpäivää - siis puoli vuosikymmentä naimisissa. Yhteisiä vuosia on silloin takana jo kolmetoista.
Viime aikoina olen muiden kokemusten kautta havahtunut miettimään sitä, miten hyvin meillä on kaikki asiat. Vaikka välillä on hankalaa, ollaan erimieltä ja mitä ikinä, niin silti ollaan äärimmäisen kaukana onnettomasta avioliitosta. Me ollaan tiimi, ja vanhemmuus on meille yhteinen ja jaettu tehtävä. Ei ole sinä ja minä tai sun asiat ja mun asiat saati sun ongelmat ja mun ongelmat, vaan meidän elämä kaikkine ulottuvuuksineen on yhteistä. Meille tämä on itsestään selvää etenkin, kun meillä yhteinen lapsikin on. Tästä olen erityisen kiitollinen.
Kiinnostaisi tietää, miten muut viettävät hääpäivää? Ollaanko ainoat, jotka ei vaan saa juhlittua?
Meilläkin oli huhtikuussa 4. hääpäivä ja me molemmat unohdettiin se, joten eipä juhlittu :D Oltiin sentään käyty juuri saatu yksi lapsivapaa yö hotellissa, joten se oli tavallaan ennakkoon juhlittu sitten. Ajattelen samanlailla, että vielähän sitä ehtii juhlia, sillä nyt tää arki on vaan nii stressaavaa ja kiireistä, että paljon muuta ei ehdi tehdä varsinkaan yhdessä puolison kanssa :D
VastaaPoistaKiitos kommentistasi :)
VastaaPoistaVoihan unohdus! Ihana, että olitte kuitenkin juuri saaneet laatuaikaa kaksistaan. Ensi vuonna sitten ajoissa kalenteriin merkintä, niin ei pääse uudestaan unohtumaan :)