Viikonloppu on taas täällä. Ihanaa! Meidän kahden opiskelijan perheessä viikonloppu ei aina tunnu viikonlopulta, eikä arki toisaalta aina tunnu arjelta. Nyt takana on kuitenkin aivan erityinen arkiviikko. Mä olen viettänyt jokaisena päivänä useita tunteja kampuksella joko kirjastolla tai kirjaston edustalla sijaitsevalla nurmikentällä auringosta nauttien. Tässä myös salaisuus siihen, miksi blogi on päivittynyt aivan poikkeuksellisen ahkeraan. Lukemisen lomassa olen ottanut myös omaa aikaa blogin parissa sekä tehnyt tärkeitä ostoksia nettikaupoissa. Tällä viikolla mies palautti gradunsa arvioitavaksi (!!), joten aivan pian meidän perheessä on vain yksi opiskelija. Hurjaa. Jatkossa saadaankin nauttia ihan eri tavalla vapaista viikonlopuista.
Aiemmin viikolla kaupungilla liikkuessani huomasin, että viikonloppuna on Kalamarkkinat. Päätettiin tulla piipahtamaan niillä, jos vain säät sallivat. Ja sallivathan ne, vaikka aika viileä tuuli etenkin tuolla joenrannassa puhisikin. Hämmästeltiin taas sitä, miten iso meidän pojasta on kasvanut. Niin vain tomerana hän käveli useita satoja metrejä jomman kumman vanhemmat kädestä kiinni pitäen. Toisessa kädessa kulki uusi pikkuautorekka, joka löydettiin Jooan kanssa eiliseltä kirpparireissulta. Lähdin eilen Jooan kanssa kahdestaan tsekkaamaan uusitun Tokmannin, jotta isi sai rauhassa työskennellä työhakemusten ja CV:n parissa. Tokmannin vieressä sijaitsee myös kirpputori, jonne isi suorastaan kannusti meitä piipahtamaan, jos löytyisi vaikka uusia leluja. No, löytyihän niitä, eikä taida isi tätä kehotusta ihan heti uusia. Jooa sai kirpparilta rekan lisäksi vilkkuvan ja liikkuvan paloauton, sekä valtavan autotalon, jossa yhdistyvät parkkihalli ja autopesula. Yllätykseksi sekin pitää ääntä. Autotalo on meillä tosin ollut hankintalistalla jo pitkään, mutta sopivaa ei ole tullut vastaan ennen tätä. Kun hintalapussa komeili 12 € en voinut olla ostamatta. Autotalon koosta kertoo paljon se, että Jooa nimittää sitä laivaksi.
Markkinoiltakin pojat bongasivat pikkuautoja, ja yksi uusi ostettiinkin jälleen kotimatkalla. Välillä musta tuntuu, että leluja tulee ostettua paljon. Toisaalta taas koen, että niitä ei ole hirvittävästi kertynyt. Jooa on kuitenkin meidän esikoinen, joten leluja ei ole ollut ennen häntä. Hän myös kasvaa koko ajan, jolloin leikit ja lelutarpeet muuttuvat.
Tuulisesta säästä huolimatta nautittiin markkinoilla myös ensimmäinen ulkona syöty lounas tälle vuodelle. Markkinoita kierrettäessa maistettiin koko perhe maistiaisina jaettuja paistettuja muikkuja, jotka yllättäen olivat kovasti Jooan mieleen. Lisää lisää hän toisteli vain, kun jatkettiin matkaa. Lounaaksi syötiin siis paistettuja muikkuja ja aurajuustokuorrutettua loimulohta. Kotimatkalla pysähdyttiin vielä leikkipuistossa, missä isommat lapset herttaisesti ottivat osaa Jooan aloittamaan kukkuu-leikkiin. Kotimatkalla ihmeteltiin myös toriremonttia ja haettiin postista Jooalle tilaamani paketti kesävaatteita ja yökkäreitä. En ymmärrä miksi, mutta koosta 92 eteenpäin kirppareilta ei löydy enää yöpukuja. Yhden ylihintaisen Småfolkin autohaalarin ostin Jooalle, koska tiesin hänen rakastavan sitä. Ilokseni uv-asua ja kesäkenkiä ostaessani bongasin alesta muutaman kaksiosaisen yöpuvun, jotka alennuksineen olivat melkein kirpparihintaisia. Sitä uv-asua päästäänkin huomenna toivottavasti jo testaamaan, sillä ajatuksena olisi viedä Veera uimaan ensimmäistä kertaa tälle kesälle ja samalla selvittää, mitä mieltä Jooa tänä vuonna on järvenrannalla oleskelusta.
Seuraavaksi ajattelin tarttua taas kirjaan, ja hyvin poikkeuksellisesti uhrata osan päiväuniajasta opiskeluun. Pojan herättyä lähdetään vierailemaan ystävämme uudessa asunnossa. Tällaiset kuulumiset tähän viikonloppuun.
Ihanaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti