Jos itse saisin suunnitella isänpäivän vieton, se poikkeaisi aika paljon tämän vuotisesta marraskuun toisesta sunnuntaista. Kysyin sunnuntai-iltana mieheltä, oliko isänpäivä edes joten kuten kelvollinen. Vastaukseksi sain naurua, sillä päivä oli kuulemma todellakin ollut isin mieleen. Miten me sitten vietettiin isänpäivää tänä vuonna?
Kiukuteltiin Jooan kanssa molemmat väsymystämme. Isi heräsi varmasti monta kertaa jo voluumin noustessa. Niin heräsi luultavasti myös alakerran rouva, kun Jooa kielloista huolimatta heitteli pikkuautoja ja muita leluja laminaattiin.
Kahdeksalta mentiin herättämään isi lahjakassin ja kortin kanssa. Herättäminen oli aika näennäistä, sillä aamun kovin raivari saatiin juuri ennen tätä. Isi oli onneksi hyväntuulinen ja tykkäsi lahjasta ja kortista. Lahjaksi hän sai kahvikupin uudelle työpaikalle vietäväksi.
Seuraavaksi oli brunssin aika. Meillä oli hyvin aikainen brunssi, koska mun oli oltava töissä jo ennen kymmentä. Katoin pöytään isin toiveiden mukaisesti englantilaisen aamiaisen hengessä paistettuja kananmunia, paistettuja nakkeja ja valkoisia papuja tomaattikastikkeessa. Omasta toiveesta paistoin myös croissantteja suoraan kaupan pakastealtaasta. Lisäksi meillä oli perus voileipätarvikkeet. Jälkiruokana ja kakun tilalle valmistin mokkapaloja meidän isin makuun eli aivan överillä kuorrutteella. Maistui, mutta yksi pala todellakin riitti.
Mun ollessa töissä pojat viettivät aamupäivää rauhassa kotona ja leikkipuistossa. Lounaan ja päiväunien jälkeen he hyppäsivät bussiin ja tulivat mun työpaikan luokse. Olin luvannut päivälliseksi pizzaa hyvityksenä mun työvuorosta.
Pizzeriasta ajettiin hautausmaalle. Käytiin viemässä kynttilä Henen isän haudalle. Tämä oli Jooan ensimmäinen kerta hautausmaalla, ja siinä olikin pienelle paljon ymmärrettävää. En ollut tullut ollenkaan ajatelleeksi, miten näistä asioista pienelle lapselle puhutaankaan. Kuulostaa lapsen näkökulmasta pelottavalta kertoa, että yksi isovanhemmista on siellä haudassa. Toisaalta keskustelut Taivaasta ei tunnu sopivan haudalla käymisen kontekstiin sen paremmin. Muotoilin asian niin, että tultiin sytyttämään kynttilä ja muistamaan isin isiä tänne haudalle, kun ei muuten voida niin tehdä.
Kotona vietettiin loppu ilta ihan vaan sohvalla makoillen. Annettiin Jooan jopa katsoa monta jaksoa Ryhmä Hauta, hänellä oli siis varmasti mieluisa ilta.
Miten te vietitte isänpäivää?
Ja onko tarjota hyviksi todettuja muotoja keskustella kuolemasta taaperon kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti